Minä jännitän liikaa. Ja puristan hampaitani yhteen. Joku on keksinyt tehdä sillä rahaa. Jos OPO (opinto-ohjaaja) olisi sivistänyt minua ammatinvalinnassa yläasteella siitä, että hampaitten yhteenpuremisella voi tienata rahaa (sen sijaan että kuulin sopivani erityisen hyvin hotellin vastaanottohenkilöksi) olisin varmaan jo jotain suurta.. (Toisaalta, ei minusta tullut hotellin vastaanottohenkilöäkään..)

Suoranaisestihan hampaitten yhteenpuremisella ei tienata. Olennaista on ettet itse pure hampaitasi yhteen (tai ei kai sillä ole niin väliä) mutta muut purevat. Nyt joku paremmin asioista perillä olleen OPOn neuvoma naishenkilö tekee minulle muovinpalan (tekisipä joku minulle runon, tai vielä parempi: laulun..) jota voin purra hampaitteni sijaan. Jee jee.

Kiukutti maksaa kamalaa laskua, rehellisesti sanottuna itkin asiaa kotiinpäästyäni. Niin paljon rahaa se oli. Ja raha-asiat ahdistaa, niin että puren hampaitani yhteen. Purennan noidankehä.

Pureminen on muutenkin vaarallista, pari viikkoa sitten murtui nenä kun yritin purra avomiestä otsaan (Kysyt nyt: Miksi yritit? Vastaan: En tiedä).

Opimme tästä: jos puree liikaa, saa maksaa.